Ajami in the Senegambia

by Fallou Ngom

Abba Sagna's Jóola Foñi Ajami Video

Islam and Tolerance in Jóola Society

Written by: Abba Sagna
Date written: July 2006

In this text, Abba Sagna addresses the issue of tolerance, solidarity and peace in his native Jóola society of Casamance and his experience in Saudi Arabia (where he spent seventeen years). He discusses the values of neighborliness and hospitality, and decries a growing lack of adherence to these values.
Alternate Content /* */

Select Transcript:

Jóola Foñi | English | French | No Transcript

Transcript and Annotations

Ustaas Abba Sagna, Bismi'l-lāhi 'r-Rah̩māni 'r-Rah̩īm.

E kámikak koololaa jaat kámik kati mukaanaam mati kú joolaaku bajin di misilimeyaay. Ujukujaat nitooŋ di mukaanaa ume mati karungenak kati kareessak kati amitey neene: "Bismi 'l-lāhi 'r-Rah̩māni 'r-Rah̩īm" mati Rasuulu, sallal laahu aleyhi wa sallam, naane wa burok banoo ban batooŋuti di kasanken nak ati kareesak kati emitay, boo burok bukila burok bagunloye. Moo kaane nitooŋu di kareesak kati emitay ma neene bismillah arahmaan arahiim. Wa jiitumolaam jaat wati kasankenak kati mukaanaam mati misilmeyaay bajan di kújoolaak? woo eenom mati kasankenak kati kújoolaak kareriŋe mati man sankenak kati kajóolaaku bajut furim fanu manje fa púre fati mukaanaan mati manju di mukaanaam mati mislimeyaay. Moo kaane di kújookuregom taate fati mukaanaam mati, emanje di mukaanaam mati mislimeyaay, makaane di ku jookkorinom taate neene makaama mati misilmeyaay "'āmun" bukanak búrom tuu kukile. kasanken kanoosan koku do bare wan kumaŋum man usankenaal woo eenom kabonketooraku di karambenooraku mati koone kapanak koololaal Afirik bajut bukan kanumanjee, kamanji di mukaanaam mati lislaam mambi ji kaan karambeenoor wantom woo eenom kabajoor keb di mofam mati afirik yoo á yinaaw ajaalom mati musankenaa man úyiisooraa mati ma kumanj mati uulaa baabe Afirik lislaamaay eyajoola yaj manusofaam mislimeyaay yo eeno waaf wáamakanda wanumanje wákalaye. Moo kaane man asankeneña inje alakoña nijajaw bee makatam mukarama ilako bo simit bútiken di sigaba [di ka karaŋak...]

Bare wanijukum baaba wo womi baabe. Kamaŋoorak kam baaba, kabonketoor keb di karambenoor keb. Pan ujuk anafaan naramben añiil, añiil naramben anafaan, ániina naramben aseek, aseek naramben ániina. Yoo keb yoo yomboom. Iyo ujuu jaat téeñi mantéeñe wa ínje isankeneña, mati kalatoorak ko waaf wajakut woo ujakut di misilimimiyaay mo kaane di mofam mololaal man oomana ume, sirtu di mofam mololaal ume kabonketoorak kùkalaa kálaa.

Wan ijukum baaba woo eenom mati baabe faŋe wo eenom anaw pan uŋoleen ooken ajaa buruŋ an amanje pan aŋooleen alako sinday yiya wariiŋe simit sigaba baabe wariiŋe simit sÍfaajiir latukeeŋoo haani ékori di latukeeŋoo yo. Yo kankaanman ubajaal sembe yáamak di kabonketak mati ujukujaat anaw an umanje ájoojaat áriiŋu taate ampawol aleeto iñaayool aleeto, anool aleeto nusofol neni añooli wala ufaŋen añooli man urembenoo wan amaŋum yoo ekankaan mofam moloolaal di kabonketkan umanje káamak di mofam moloolaa moo kaane.

Dooru búrom tuu Rasuulu [...Arabic citation] na jaaloo jaal bayiis mati anaw anumajum di misilimeyaay eenom fok ukaan an umanje abonketa. Amisilimaaw di apaaloo amisilime di kusofoor nien suukas man sisofoorum eenom moo kaane haani kaane nusompoyee eniilay emanje manj mati nasompo sompo. Haani baje wariye di eniilay yiya súukas saasu pan simanj mati ume taate babaj wariye di eniilay yoola. Moo kaane misilimeyaay di emaŋ ubaj jaa mássume apaali uregoo jaa o poop di suumoo wani máasúumum apoop eenom, ubaju jaat máteeñi di téeñi apaali nen mántaañim apoop enoom. Moo kaane furim fukila foo nimaŋum man kumisiliimaaku kujam.

Jaat tan oomaaña jaat kabonketoorak kuteeñi teeñi pan ujuk aam oo di alaawori oo di bacaarab, aw tanom aw omuro manu meeŋene búntuŋab ulee di kajeegoor uleet di kawoonoor apaali yoo éteeni teeñi màamak di misilimeyaay kabonketoorak. Kaaku koo eenom kaati kúkuutaak ku juupo--juupo pan ujuk anaw na joo beet ékuut umu let uŋooleen úsiinaale man uŋoolen upaken apaali di fubajaf foola yoo tuu ekaane kaan. Wala anaw najajaw bee akaan aban aw numanj núkoli mansa mati opambi asoofi anapen di umu mba na giitum ajaw akaan naman akaan uma eenom.

Yoo ebajo bajo di mofam ume mo kaane téeñi--téeñi màamak kàndan mati karambenoorak kulet wafaŋ maa wo ujaake woo eenom karambenooraak. Ujuk jaat apaali di bugaal nurambenool ujukoo jaat di mukaanaam mukeen manumanje mátéeñi noono maye mandi ekaanay súumut emitey. Furim fukiila foo nii maŋum man iyiis di mukaanaam ume.