Ajami in the Senegambia

by Fallou Ngom

Ismaila Sané's Jóola Foñi Ajami Video

Islam, Religion of Peace and Forgiveness

Written by: Ismaila Sané
Date written: 2009

In this gallery, Ismaila Sané draws from the Qur'ān, and the life of Prophet Muḥammad to discuss the issues of religious tolerance, peace and forgiveness. He also discusses various social behaviors recommended by Islam for Muslims to ensure peace and tolerance in this world and the afterlife.
Alternate Content /* */

Select Transcript:

Jóola Foñi | English | French | No Transcript

Transcript and Annotations

(Arabic Introduction)
Bismi 'l-lāhi 'r-Raḥmāni 'r-Raḥīm.
Al ḥamdu lil lāhi 'an āmana 'alaynā 'd-dīnu 'l-islām
wa s̩alātu wa 's-salāmu 'alā man ursila raḥmatan li 'l-'ālamīna. Wa ba'da. Ikhwānī fa hādhā 'l-mawādhu'u yadūru ḥawla 'l-islāmu wa s̩abru.

Islaamay di kásuumay koo nujeelaalem be kámikak kololaal uke di kabonketoorak. Neenul islaamay uye ñee Emitey esanken sanken di kasankenak kooliyo kafaŋ manku tebee. Yoone: muyuul bukanak búrom kanu manjum káyinenum emitey jinoken di kásuumak muyuul búrom. Taama emitey ereg jaat jinoken di kásuumak búromuul, Emitey wan emaŋum dóo woo eenom an jakum úpur di síndenay yati kásuumak man ujuum tíŋaraay manukaan waaf wanu manje lati úŋarul kásuumay.Moo kaane di yoonolaal maye, naane muyuul tuu jinokene di kásuumay kabonketak pan kulako di muyuul túu. Bare baj jaat ápure nanoosan máteñiyaam mujaalo lat mugor akila keboo. Yoo jaalo jaal di esooraay yan kuregem bakara di ayaay yakaanum 208.


Emitey di elaañ esanken di yoone mah: muyuul bukanak ínje oom di ereguul ekeeŋuul manteer jaaloot di kamikak kajaalom di abooñaw ume aeenom Ibrahima nan abajum kujaaburuŋak kajaalom bee di akila nan kúriiŋulom wa kuregoom. Folo woo eenom koonol kásuumay? Naaniim kásuumay. Haani bee jaat pan ujukaa mati kásuumak faŋ emitey emaŋ maŋko. Kabiriim lislaamaay bajaalot ban lislaamay faŋ di elaañ esanken di kásuumak man elaañ eliteñ niŋ man ulaa faŋ umaŋaam eenoom. Ujiker jaat aboñaaw ati emitey aeenom Muhmmad Sallal laahu aleyhi wa sallam naane muyuul bukanak ínje oom di ereguul mati let jinoken arjana, naane let jinoken arjana manteer beek jimaŋoor, naane let jinoken arjana manteer jíyinen ba poop lee jíyinen mantee jikaan bukan kanumanje kabonketoore. Naane mantee iŋoolent iliikuul waaf wiikun wanu manje nanoosan jikaane waaf ukila pan ji maŋoor waaf ukila woo eenom way? Di koonoom ahaa kay. Naaniim waaf ukila woo eenoom káriiŋenoorak kati kasaafoorak, kasaafoorak koo eenom asalaam wala salaam; nunmanjaa manj yoo eenom kásuumay, kásuumak koo emitey efaŋe man emaŋe di olaal. Naane muyuul bukanak[...]


[...]kanumanje (kandi) kaan kajantenoorak, islaamey emanmaŋ kásuumak ma yoone muyuul bukanak (p)an jiker mati ínje oom di ereguu mati emitey wan eŋarlom di kásuumak uke ñee jakum baj an ákon ajee beet áŋaru waaf wa jee beet éŋaru fítna. Moo kaane jikoli fitnaay mati waa? Emitey yoone fítnaay jíkoli yo mati yoo fitnaay lat eŋoolen ejaw bee di bukanak tÚu kanumanje ka betulom yo. Bare poop pan eŋoolen egor haani bukanak kanumanje ku betuloot yoo.

Oo Muḥammad sallal laahu alayhi wa sallam jijujuk di elatay yane alatum di fítnaay nakankaan maame ñee an anumanje e ániina akeen ajaalo naane naman maŋ e ñes fúkaaf fatí Muḥammad Sallal Laahu Alayhi wa sallama bafoom beet ebujoo. Bare Sallah alayhim wasallam nane ániinaaw ume ajaalom beek kusofol ku kenool, Muḥammad nane ajaalom beek ariiŋ naaniim jifelool, jikatenool. Wana afolom akeeŋoo woo eenom? Manteer nuriri? Naanoom haani. Taama panu umanjaa matí Rasuulu Kásuumak keb namaŋe. Moo namaŋum man bukanak kulako di kásuumak kukila uke ñee.


Kan aboñaaw aeenom Muh̩̩ammad sallal laahu alayhi wa sallam. Muḥammad sallal laahu alayhi wa sallam ankor oo naman maŋ bukanak man akeeŋolaal naane manteer anoosan pan aŋoolen atiik ma kásuumak kújoo di eluupey yiya. Ma kásuumak kújoo di mofam miya? Ma kásuumak kújoo bee di fonkaf fiya? Pan ujukaal mati oo aboñaaw ati emitey, wan aliikolaam, wan aerolaam wo eenom an anoosan nuwareen umanj matí nanoosan kásuumak kujaalo bee di mofam bacam báamak nubaje di emitey.

Naane oom di ereguul, muyuul bukanom naane di kusaybaak koola kaam di eriiboola wan ee di ewonkay katí maka woo eenom mbi kumanj mati emitey yákon. Muḥammad attiikut, agelut anagut an. Naa atiikutum wan añesum di bukanak woo eenom man bukanak tuu kújoo kunaam di fujojaf búrom fati ekobay emtey ma ulaal túu ulakaal di kásuumay. Nanoosan bukanak kulakootum di kásuumay, pan ujukaa matí kásuumaataak uka ñaa koo waaf wa ulaa faŋ kúkaak kololaa uŋarlaale.


Naane muyuul bukanak kati Maka, nani wonkuum bee ejaay bee di buŋarab bati emitey, manteer niŋaŋar érop bee epit an? Dii koonoom haani. Nan kaanum moo Muḥammad Rasuulun Sallal laahu alayhim wa sallam nakob beek emitey faŋ yonoom akaanim ma nu kaanoo ma. Donk pan ujukaa man emitey yoone di kasankenak kooliyo uke ñee kan eŋarlom di esooráay yooliyo uye ya eenoom hijiraat yoone "muyuul bukanak ínje ati jamit ínje ijoonenum muyuul ni kaanum fiyil ni kaanum ésuk ni kaanuum ulol. Uru tuu wani kaanum wo waama? Naane mambi jimanjoor. Taama pan ujukaal matí bukanak manoosan kumanjoorum, umu pan amanj ume atí Senegaal, ume atí órop, ume ajóola, [ume a Mandiŋ], ume áfula, emitey yoone majimanjoor eban di yoone afaŋ man ákoyme na faŋ man ajake di ínje oo eenom ákolim emitey. Taama kákoliyak kati emitey kok ŋoolemum kukaan man kásuumak kújool.

Bare kanjaat bukanak tÚu pan kulako lati kukaan bukan kákoliye emitey naane pan ujukaal nonoonu kákoliyak uku kati emitey pan kuŋoolen kúŋaru máasibay [...] Akobum emitey, ákolim emitey oo eem abajum kákoli ba kapanak kati emitey. [...] Taama bajut mantee ume ñee ati Afrik, manteer ume ñee ati órop walla [...]